Lääkärin viimeisimmän soiton jälkeen (siis toisen, ei ole vielä
tullut muuta tietoa) mies lähti hakemaan pieniä vaatteita autotallista,
kun ei niitä sisältä löytynyt. Ensimmäinen laatikko oli liian suuria,
seuraava sitten olikin jo oikea loota. Ei niitä uskalla edes katsoa,
pitäisi nyt kuitenkin valita sopiva vaatekerta mahdollista kotiintuloa
varten... Voi kuinka pieniltä ne vaipatkin näyttävät, harmi, etten ole
vieläkään uskaltautunut lisää ompelemaan ja nyt en kyllä enää kykene,
en ole pystynyt muutamaan viikkoon.
Pesen epätoivoisesti pyykkikoria tyhjäksi. No, tällaisessa huushollissa
se on epätoivoista, ei tule ikinä tapahtumaan (ellei nyt joskus
kesäpäivänä seota helteestä ja ryhdytä kokonaan naturalisteiksi).
Sitäpaitsi en ole edeslähetysnyt lastenhuonetta vielä sillä silmällä,
sieltä löytynee parikin koneellista puolipitoisia vaatteita, vaatteita,
jotka eivät ole likaisia, mutta joita ei kukaan enää päälleen pistä
ennenkuin ne pesee.
Supistuksia tulee jatkuvasti. Aika kummallista, kun ottaa huomioon,
että kohtu on ylivenyttynyt ja hypotoninen (eli löysä, rento), lääkärin
mukaan... Tavallaan hyvä, että supistelee, tavallaan huono. Hyvä, kun
valmstaa vauvaa, huono, kun uhkaa vanhaa arven aluetta...
keskiviikko, 12. maaliskuu 2008
Kommentit