Oravanpoikanen täyttää kohta kolme viikkoa (vaikka onkin vasta tiistai, niin kohta on jo perjantai). Kaksiviikkoisena oli syntymäpainossaan, mutta kotiruokinnalla (=lapsentahtinen imetys) oli paino noussut liki 400g viikossa! Painohan putosi vielä viimeisenä lastenosastolla vietettynä vuorokautenakin, kun pullolla ei pojalle saatu maitoa uppoamaan tarpeeksi.

Sektiohaavasta on edelleen pieni lipare auki. Tai auki ja auki, mutta repsottaa. Ei tuosta kovin nättiä arpea tule - mutta niitä on muutenkin neljä tuolla bikinirajan alapuolella, että eipä siellä oikein mikään enää erotu, edukseen tai vähemmän edukseen. Olisi tuo kai parantunut jo, jos ehtisi moneen kertaan päivässä suihkuttelemaan.
Mahakin on alkanut kutistua, mahanahka kesii. Esikoisen odotuksen jälkeen maha palautui ilman kesimistä ihan alkuperäisiin mittoihinsa, tai siis nahka palautu. Sen jälkeen raskaudet ovat seuraanneet niin tiheästi toisiaan, ja maha on ollut joka kerta entistäkin isompi, että eipä ole palautunut enää. Pyykkilautavatsaa tuosta ei saa kuin silikoniproteeseilla.
Saakohan mahanahkan kiristyksiä teetettyä muulla kuin nukutuksella?

Painokin on pudonnut, yli kymmenen kiloa. No, eipä se mitenkään riemastuttava kilomäärä ole, kun pelkkää kohtua ja kohdunsisältöäkin oli varmaan tuon verran. Mutta kyllä sitä vararavintoa keräsinkin tällä kertaa etukäteen ihan reippaasti. Jos en ole puolen vuoden päästä alkanut laihtumaan, niin sitten täytyy jo katsoa peiliin (ja sitä ennen pestä se peili) ja tarkistaa syömätapoja.

Isommat lapset tykkäävät vauvasta edelleen. Kukaan ei ole ehdottanut vauvan palauttamista, mutta neiti ja nuorimmainen ovat ehdottaneet, että mahassa voisi olla vielä lisääkin vauvoja.